Kiinalaista ja thaimaalaista

Valokuvia Tokiosta (osa 5)

Tokio on aivan mahtava kaupunki, ei vain hyvän japanilaisen ruoan puolesta, mutta Tokiossa on sadoittain hyviä ulkomaisia ravintoloita. Kävimme useasti Shinjukussa syömässä Intialaista Raj Mahalissa ja todella herkullista Nepalilaista Sansarissa. Takashimaya Time Squaren ostoskeskuksessa oli myös tyylikäs intialainen ruokapaikka, jonka nimeä en nyt muista. Taisi olla ostarin ainoa intialainen, joten helppo löytää 13. kerroksesta. Näistä ravintoloista valittettavasti minulla ei ole kuvia, kun en ihan joka paikassa kehdannut valokuvia räpsiä tai nälkä oli liian kova...


Kävimme Shinjukussa Thaimaalaisessa ravintolassa. Ruoka ei ollut ihmeellistä, mutta ei huonoakaan. Kaikki maistui miltä pitikin, mutta se jokin puuttui. Kuvassa som tam, punaista currya ja kanaa, vihreää currya ja katkarapuja, sekä pad thai tofulla.

Seuraava ruokapaikkamme, joka oli aivan upeasti sisustettu Tokyo Daihanten. Kiinalainen ravintola Shinjukussa. Dim Sumit olivat taivaallisia, muu ruoka hyvää, mutta ei niin ihmeellistä. Kuvissa vasemmalta ylhäältä singapore sling, pekinginankkakääryle, katkarapucurry, dimsumeja ja jälkkärinä oolongia ja kermaa.

Kanaa ja sushia

Valokuvia Tokiosta (osa 4)

Kasvimaalta keittiöön -blogista sammakko suositteli minulle Toriyoshi -ravintolaketjua, kun halusin maistella alkuperäistä tori no kara-agea. Löysimmekin kyseisen ravintolan Itä-Shinjukusta hieman etsittyämme ja innokkaasti menimme maistelemaan kanaherkkuja.

Alkupaloiksi saimme jotain, josta tunnistin katkaravun.. Pahoittelen näitä käsittämättömiä ruokajuttujani, mutta kuten todettu japanin taitoni on olematon.

Yubasashimi eli tofun nahkoja. Hyvää oli!

Kanatempuraa

Katkarapuja ja majoneesia. Ystäväni lempiherkku.

Vihdoin ihanan mureaa Tori no kara-agea.. herkullista!

Lohta ja jotain.. Ehdottomasti voin suositella Toriyoshia myös muillekin Japaniin matkaaville.

Kävimme päiväretkeilemässä Odaiban futuristisessa kaupunginosassa ja tietenkin kävimme naisille suunnatussa Venus Fort -ostoskeskuksessa. Kävimme täällä lounastamassa Sushisetin. Hieman tämän jälkeen kalastajat aloittivat lakon Japanissa, jonka jälkeen emme kalaa käyneet syömässä.

Sienijuttu ja tuo rasvapallo vasemalla jäi arvoitukseksi. Sienihyydyke upposi, mutta kaikilta jäi tuo rasvaköntti syömättä.

Odaiban hienoa maisemaa

Pikaruokia ja karvaisia kavereita

Valokuvia Tokiosta (osa 3)

Tokiossa tulee välipalailtua paljon ostosten lomassa pikaenergian tankkaamiseksi. Tässä muutamia kohtalaisia ja huonoja välipalaherkkukuvia, sekä ihania pikkukoiria. Ensimmäisessä kuvassa Odaibassa nautitut mangokuplateet. Itsetehtynä tietenkin paljon herkullisempaa..

Söpö koiranpentu Harajukussa.

Aamupala Shibuyassa tanskalaisessa (?) kahvilassa. Kanaleipä, mystinen pulla ja jääkahvi. Ystävällä leipälajitelma ja kahvia. Tokiossa on ihanaa vahvaa kahvia saatavilla joka paikassa.

Iltapalana yöjuoksujen jälkeen takoyaki eli mustekalapalleroita.

Onigiriä tonnikalamajoneesilla. Maistoin myös onigiriä luumulla ja jollain savukalalla. Taasen jokainen ostokerta oli tuuripeliä. Toista kertaa en tuota hyvää tonnikalaherkkua löytänyt.

Harajukulaisen koirien kauneudenhoitolaitoksen mainoskamppania. Yksi koirista oli halvaantunut ja hänen rullatuolinsa näkyy kuvassa oikealla.

Ihania kesähelteen herkkuja edamamea (soijapapuja) ja Asahia.

Tämä ruoka-annos oli ylivoimaisesti lomani kamalin. Munaa, riisiä ja pannupihvi ilman mitään mausteita. Ruoka oli Tobu-tavaratalon ravintolakerroksista ja jono oli todella pitkä kyseiseen ravintolaan. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja olimme varmoja saavamme todella hyvää ruokaa. Karmea pettymys..

Ihanaa lattea Akihabarassa, viehättävässä kahvilassa. Huomaa hauskat tuopit.

Nuudeleita, nuudeleita

Valokuvia Tokiosta (osa 2)

Pidän nuudeleista paljon. Kanssamatkustajieni hermostumiseen asti. Nuudeleita aamupalaksi, lounaaksi, illalliseksi, nestehukan korjaamiseksi ja krapulaan. Lämmittäviä, suolaisia ja maukkaita. Lempipaikaksemme muodostui Itä-Shinjukussa, hotellimme lähellä sijaitseva nuudeliravintola. Ruokalajien nimistä, eikä ravintolan nimestä minulla ei ole hajuakaan, kun ruokalistat olivat vain japaniksi. Hyvää oli ja halpaa kuin mikä. Ravintolassa oli jokaisen istumapaikan edessä ovikello, jota soittamalla ruoat tilattiin. Ravintola oli aina täynnä vuorokauden ajasta riippumatta ja enimmäkseen miehiä. Lempinuudeliannoksekseni muodostui possunuudelit ja gyozat. Täyttävälle aterialle hintaa tuli huikeat reippaat 700 jeniä, eli karkeasti 4€.

Ravintolan ruokalistaa muoviruokina, ravintolan ulkopuolelta.

Tämä hivenen epätarkka kuva on Akihabarasta nuudeliannoksestani, jossa on possua ja wontoneja. Nämä nuudelit tilattiin automaatista lipukkeilla. Onneksi haluamani hintaista ruokaa oli vain tämä, niin automaatista lipukkeen ostaminen oli helppoa. Huomasin henkilökunnan pelokkaat ilmeet meidän lähetyessämme automaattia. Meillähän ei ole tapana kysellä vaan toimia. Helpotuksen ilmeet näkyivät kasvoilta, kun vain ojensimme hymyillen arpalipukkeemme tiskillä. Etelä-Shinjukussa monissa ravintoloissa oli näyteruoat numeroitu automaatin painikkeiden mukaan, joten tilailu oli huomattavasti helpompaa.

Terveiset Tokiosta!

Valokuvia Tokiosta (osa 1)

Olen muutaman päivän toipunut ihanan kuuman ja kostean Tokion houkutuksista. Kaupunki, joka tarjoaa kaikille aisteille ja vuorokauden tunneille ärsykkeitä on hengästyttävän upea. Olimme lomalla Tokiossa toista kertaa, joten tiesimme nyt paremmin mikä meitä odottaa ja nähtyämme edellisellä kerralla suurimman osan suosituista nähtävyyksistä, jäi nyt aikaa vain nauttia kaupungin sykkeestä (ja ehkä hieman ostoksista)... Silti puolessa välissä matkaa tuntui, että olimme kävelleet ja kävelleet kymmeniä kilometrejä katuja ja kauppoja, pahemmin levähtämättä. Koko ajan tuli vastaan uutta näettävää ja koettavaa.

Aloittelen ruokatuliaisillani, jotka jäivät melko vaatimattomiksi syistä, että laukkuni onnistui keräämään itseensä kaikista varotoimista huolimatta ylipainoa... Toiseksi mitättömän japanin lukutaitoni vuoksi en ollut innoissani pyörimässä ruokakaupoissa purkkien joukossa, kun haluamieni tuotteiden tunnistus oli enemmän, kuin haastavaa.

Ostoslistani kärjessä olivat bentojutut. Ostin ihanan Hello Kitty munamuotin, joka meni heti kokeiluun ja totesin suomalaisten kananmunien olevan melkoisen pieniä. Katsotaan mitä lopputuloksesta tulee. Muistelen kaupassani nähneeni jotain suurempiakin munia, mutta luomumunat olivat ehkä tähän muottiin turhan pieniä. Ostin myös kolme ihanaa riisi-/ruokamuottia, sekä pieniä vuokia bentoon erottelemaan annokset toisistaan.

Kaappasin ruokakaupasta mukaani ennen lähtöä paketin nuudeleita ja toivoakseni purkin matchaa..

Chilimies ihastui lähikaupassamme mustekalasnäkseihin ja osti niitä pussitolkulla. Uskaltaakohan meille enää kaverit tulla illanviettoon?

Lämmintä kesää!

Bella Vanilla jää hetkeksi kesätauolle nauttimaan lomailusta ja omenapaistoksesta.

Hyvää kesää kaikille!

Dongpo possua perunoilla

Kesäloma alkaa lähestyä uhkaavasti ja olen harrastanut viimeisen viikon ajan jääkaapintyhjennysruokia, jottei mitään jäisi kaappeihin homehtumaan lomien ajaksi. Muissa ruokablogeissakin olen huomannut selvää hiljentymistä ihmisten lomien alettua. Tämä mukava perunapossuresepti löytyi Kylie Kwongin My China kirjasta, johon sain sopivasti loput perunani ja pakastimesta löytyneen possun ulkofileen ujutettua. Ruoka ei taasen kovin kaunis ole, mutta sitäkin maukkaampi! Perunat imevät kypsentyessään kaikki liemen ihanat maut itseensä. Reseptin ainekset ovat samat kuin Kyliellä, mutta valmistusvaiheita olen hieman oikonut.

Dongpo possua perunoilla

750 g kuutioitua possun ulkofilettä

5 cm pala inkivääriä

1,4 dl Shao hsing riisiviiniä (voi korvata kuivalla sherryllä)

5,5 tl öljyä

375 g perunoita kuutioituna

5,5 rkl vaaleaa soijakastiketta

3 rkl tummaa soijakastiketta

3 rkl tummaa sokeria

1 litra vettä

Laita marinointikulhoon inkivääri ja 5,5 rkl riisiviinistä sekä possu marinoitumaan n. tunniksi. Kuumenna öljy wokissa ja wokkaa possu. Lisää perunat ja wokkaile pari minuuttia. Lisää kaikki loput ainekset ja anna hautua kannen alla kunnes perunat ovat kypsiä. Syö riisin kanssa tai sellaisenaan.