Hedelmiä ja muoviruokia

Valokuvia Tokiosta (osa 8)

Kävin Isetanin ruokaosastolla leikkimässä paparazzia. Hieman kalliinpuoleisia hedelmiä riitti ja komeita rapuja.

Nämä kuvat ovat Shinjukusta komeista muoviruoka näyteikkunoista. Koimme olomme hieman vajavaisiksi, kun nämä muoviherkut eivät kovastikaan ruokahalua herätelleet.

Tiki tiki-ilta ja spaghettilounas

Valokuvia Tokiosta (osa 7)

Shinjukussa, lähellä hotelliamme oli Hawaijilainen ravintola Tiki Tiki bar, jossa mainostettiin olevan aito Tahitilainen tanssishow. Tietenkin sinne! Kuulosti ihana oudolta. Puitteet olivat hienot ja atmosfääri Tokiolaisen riehakas. Tanssi oli käsittämätöntä hulahulaa yhdistettynä ei niin Hawaijilaiseen musiikkiin. Paikalliset naiset mököttivät pöydissä, kun miehet riehaantuivat tanssiin vähäpukeisten hulahulatyttöjen kanssa. Aivan uskomatonta. Drinkit olivat eksoottisia ja ruoka noh eksoottista? Söimme sormipaloja mm. meduusaa, josta aika kuvottava kuva. Taatusti hauska illanviettopaikka, ei ehkä ruoan takia kannata mennä.

Lounas hikisenä ja väsyneenä iltapäivänä etelä-Shinjukussa. Olin toivonut nuudeleita ja sitähän se spaghetti on.. Eli nautaa, rucolaa, lotusta ja spaghettia. Alkupalasta ei ollut hajuakaan ja jälkiruoka oli sorbettia ja juustokakkua.

Grillailua katolla ja piknik puistossa

Valokuvia Tokiosta (osa 6)

Valitsimme epäonneksemme lomamme kuumimman päivän (+36 C) piknikille. Suuntasimme Harajukun Yoyogipuistoon. Ihmettelimme oliko meillä mennyt joku lämpösulake rikki, kun hiki vaan valui ja piknik ei ollut kovin nautittava. Illalla uutisissa ilmeni, että kyseisenä päivänä oli ilmeisesti rikottu joitain lämpöennätyksiä. Kävimme piknikruokamme hakemassa Shinjukun Isetan-tavaratalon ruokaosastolta. Lohisalaattia, vihersalaattia, kanavartaita sekä leivonnaisia. Ihme, etteivät leivokset mädänneet käsiimme...

Harajukusta löysimme kotimatkalla ehkä söpö -kaupan..




Hieman viileämpi ja miellyttävämpi kokemus oli Tobu-tavaratalon Beer Garden Ikebukurossa. Kiteytettynä koko homma: kaksi tuntia aikaa juoda kaljaa hanoista niin paljon kuin jaksaa ja grillailla lihaa sekä vihanneksia. Aivan mahtavaa. Olimme taasen paikan ainoat länkkärit ja henkilökunta oli huolissaan kuinka selviämme. Noh kolme suomalaista, grilli ja kaljaa, mitä ihminen voi enempää kaivata. Sekä aivan upeat näköalat 15. kerroksesta.

Kiinalaista ja thaimaalaista

Valokuvia Tokiosta (osa 5)

Tokio on aivan mahtava kaupunki, ei vain hyvän japanilaisen ruoan puolesta, mutta Tokiossa on sadoittain hyviä ulkomaisia ravintoloita. Kävimme useasti Shinjukussa syömässä Intialaista Raj Mahalissa ja todella herkullista Nepalilaista Sansarissa. Takashimaya Time Squaren ostoskeskuksessa oli myös tyylikäs intialainen ruokapaikka, jonka nimeä en nyt muista. Taisi olla ostarin ainoa intialainen, joten helppo löytää 13. kerroksesta. Näistä ravintoloista valittettavasti minulla ei ole kuvia, kun en ihan joka paikassa kehdannut valokuvia räpsiä tai nälkä oli liian kova...


Kävimme Shinjukussa Thaimaalaisessa ravintolassa. Ruoka ei ollut ihmeellistä, mutta ei huonoakaan. Kaikki maistui miltä pitikin, mutta se jokin puuttui. Kuvassa som tam, punaista currya ja kanaa, vihreää currya ja katkarapuja, sekä pad thai tofulla.

Seuraava ruokapaikkamme, joka oli aivan upeasti sisustettu Tokyo Daihanten. Kiinalainen ravintola Shinjukussa. Dim Sumit olivat taivaallisia, muu ruoka hyvää, mutta ei niin ihmeellistä. Kuvissa vasemmalta ylhäältä singapore sling, pekinginankkakääryle, katkarapucurry, dimsumeja ja jälkkärinä oolongia ja kermaa.

Kanaa ja sushia

Valokuvia Tokiosta (osa 4)

Kasvimaalta keittiöön -blogista sammakko suositteli minulle Toriyoshi -ravintolaketjua, kun halusin maistella alkuperäistä tori no kara-agea. Löysimmekin kyseisen ravintolan Itä-Shinjukusta hieman etsittyämme ja innokkaasti menimme maistelemaan kanaherkkuja.

Alkupaloiksi saimme jotain, josta tunnistin katkaravun.. Pahoittelen näitä käsittämättömiä ruokajuttujani, mutta kuten todettu japanin taitoni on olematon.

Yubasashimi eli tofun nahkoja. Hyvää oli!

Kanatempuraa

Katkarapuja ja majoneesia. Ystäväni lempiherkku.

Vihdoin ihanan mureaa Tori no kara-agea.. herkullista!

Lohta ja jotain.. Ehdottomasti voin suositella Toriyoshia myös muillekin Japaniin matkaaville.

Kävimme päiväretkeilemässä Odaiban futuristisessa kaupunginosassa ja tietenkin kävimme naisille suunnatussa Venus Fort -ostoskeskuksessa. Kävimme täällä lounastamassa Sushisetin. Hieman tämän jälkeen kalastajat aloittivat lakon Japanissa, jonka jälkeen emme kalaa käyneet syömässä.

Sienijuttu ja tuo rasvapallo vasemalla jäi arvoitukseksi. Sienihyydyke upposi, mutta kaikilta jäi tuo rasvaköntti syömättä.

Odaiban hienoa maisemaa

Pikaruokia ja karvaisia kavereita

Valokuvia Tokiosta (osa 3)

Tokiossa tulee välipalailtua paljon ostosten lomassa pikaenergian tankkaamiseksi. Tässä muutamia kohtalaisia ja huonoja välipalaherkkukuvia, sekä ihania pikkukoiria. Ensimmäisessä kuvassa Odaibassa nautitut mangokuplateet. Itsetehtynä tietenkin paljon herkullisempaa..

Söpö koiranpentu Harajukussa.

Aamupala Shibuyassa tanskalaisessa (?) kahvilassa. Kanaleipä, mystinen pulla ja jääkahvi. Ystävällä leipälajitelma ja kahvia. Tokiossa on ihanaa vahvaa kahvia saatavilla joka paikassa.

Iltapalana yöjuoksujen jälkeen takoyaki eli mustekalapalleroita.

Onigiriä tonnikalamajoneesilla. Maistoin myös onigiriä luumulla ja jollain savukalalla. Taasen jokainen ostokerta oli tuuripeliä. Toista kertaa en tuota hyvää tonnikalaherkkua löytänyt.

Harajukulaisen koirien kauneudenhoitolaitoksen mainoskamppania. Yksi koirista oli halvaantunut ja hänen rullatuolinsa näkyy kuvassa oikealla.

Ihania kesähelteen herkkuja edamamea (soijapapuja) ja Asahia.

Tämä ruoka-annos oli ylivoimaisesti lomani kamalin. Munaa, riisiä ja pannupihvi ilman mitään mausteita. Ruoka oli Tobu-tavaratalon ravintolakerroksista ja jono oli todella pitkä kyseiseen ravintolaan. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja olimme varmoja saavamme todella hyvää ruokaa. Karmea pettymys..

Ihanaa lattea Akihabarassa, viehättävässä kahvilassa. Huomaa hauskat tuopit.

Nuudeleita, nuudeleita

Valokuvia Tokiosta (osa 2)

Pidän nuudeleista paljon. Kanssamatkustajieni hermostumiseen asti. Nuudeleita aamupalaksi, lounaaksi, illalliseksi, nestehukan korjaamiseksi ja krapulaan. Lämmittäviä, suolaisia ja maukkaita. Lempipaikaksemme muodostui Itä-Shinjukussa, hotellimme lähellä sijaitseva nuudeliravintola. Ruokalajien nimistä, eikä ravintolan nimestä minulla ei ole hajuakaan, kun ruokalistat olivat vain japaniksi. Hyvää oli ja halpaa kuin mikä. Ravintolassa oli jokaisen istumapaikan edessä ovikello, jota soittamalla ruoat tilattiin. Ravintola oli aina täynnä vuorokauden ajasta riippumatta ja enimmäkseen miehiä. Lempinuudeliannoksekseni muodostui possunuudelit ja gyozat. Täyttävälle aterialle hintaa tuli huikeat reippaat 700 jeniä, eli karkeasti 4€.

Ravintolan ruokalistaa muoviruokina, ravintolan ulkopuolelta.

Tämä hivenen epätarkka kuva on Akihabarasta nuudeliannoksestani, jossa on possua ja wontoneja. Nämä nuudelit tilattiin automaatista lipukkeilla. Onneksi haluamani hintaista ruokaa oli vain tämä, niin automaatista lipukkeen ostaminen oli helppoa. Huomasin henkilökunnan pelokkaat ilmeet meidän lähetyessämme automaattia. Meillähän ei ole tapana kysellä vaan toimia. Helpotuksen ilmeet näkyivät kasvoilta, kun vain ojensimme hymyillen arpalipukkeemme tiskillä. Etelä-Shinjukussa monissa ravintoloissa oli näyteruoat numeroitu automaatin painikkeiden mukaan, joten tilailu oli huomattavasti helpompaa.